Mieli 1 Toimiva ja oppiva ihminen

sopeuma; eliön piirre, rakenne tai ominaisuus, joka edistää sen hengissä pysymistä tai lisääntymistä

tutkittavaa ilmiötä koskeva tieto, joka hankitaan aineistonkeruumenetelmillä

glymfaattinen järjestelmä; aivojen oma puhdistusjärjestelmä, joka toimii tehokkaimmin syvän unen aikana; järjestelmän avulla aivo-selkäydinneste virtaa aivokudoksen läpi ja huuhtoo sieltä epäpuhtaudet ja kuona-aineet

noin muutaman millimetrin paksuinen isojenaivojen poimuttunut kuorikerros, joka mahdollistaa monet tiedonkäsittelyn toiminnot; koostuu pääosin hermosolujen solukeskuksista; aivokuoresta käytetään myös nimitystä korteksi

pääkallon sisällä sijaitseva keskushermoston osa, jossa on kaksi aivopuoliskoa; aivoissa on noin 85–100 miljardia hermosolua

aineistonkeruumenetelmiä, joiden avulla aivotoimintaa mitataan suoraan kallon pinnalta vaurioittamatta ihmiskudosta

tiedonkäsittelytoimintaa, jossa käsitellään havainto- ja muistitietoa esimerkiksi päättelemällä, tekemällä valintoja, ratkaisemalla ongelmia, luokittelemalla ja muodostamalla

tiedonkäsittelyn taitoja ja osaamistavoitteita, jotka kehittyvät biologisen kypsymisen ja oppimisen tuloksena sosiaalisessa vuorovaikutuksessa; ajattelun taitotasot ovat 1) muistaminen, 2) ymmärtäminen, 3) soveltaminen, 4) analysoiminen, 5) arvioiminen ja 6) luominen

tietoa, joka nojautuu omiin kokemuksiin, havaintoihin, uskomuksiin, auktoriteetin sanaan ja kuulopuheisiin; tieto ei perustu tutkittuun, tieteelliseen tietoon

toiminnan omaehtoisuus; yksi itsemääräämisteorian kolmesta perusmotiivista

liittyy psykologiassa ihmisen toiminnan biologiseen puoleen, esim. aivojen rakenne ja toiminta, perimä, hormonitoiminta, fyysinen ja motorinen kehitys sekä evoluution vaikutus ihmisen toimintaan

fysiologisiin perustarpeisiin liittyviä motiiveja, kuten ravinnon saamiseen ja suvun jatkamiseen liittyvät tarpeet

eli puolustusmekanismit mielen automaattisia tapoja käsitellä uhkaavia, stressaavia ja vaikeita tilanteita

välittäjäaine jota erittyy erityisesti palkkioiden odottamisen ja saavuttamisen yhteydessä tuottaen mielihyvän kokemuksen

ehdollisen ärsykkeen aiheuttama ehdollistettu reaktio

neutraali ärsyke, joka on yhdistetty ehdottomaan ärsykkeeseen ja tuottaa ehdollisen reaktion

automaattinen reaktio ehdottomaan ärsykkeeseen

asia, joka tuottaa ehdottoman reaktion

tutkimusote, jonka avulla voidaan selvittää eri ilmiöiden välisiä yhteyksiä tai kuvailla tutkittavaa ilmiötä seikkaperäisesti; voi olla kvantitatiivista tai kvalitatiivista tutkimusta

(implisiittinen) mielen sisältö tai prosessi, josta yksilö ei ole tietoinen

tietoinen toiminta kaikki kokemukset ja toiminta, josta yksilö on tietoinen tiettynä hetkenä

kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä

kyky asettua toisen ihmisen asemaan toisaalta ajatusten ja toisaalta myös tunteiden tasolla

kokemusperäinen; havaintoihin ja kokemuksiin perustuva; empiirinen tiede perustuu tutkimusmenetelmien avulla hankittuihin havaintoihin

arvio omasta selviytymisestä uudessa tai haastavassa tilanteessa, esim. oppimistilanne

tunteiden säätelyn tapa, jossa tunteisiin vaikutetaan ennen tunteen syntymistä

Freudin psykoanalyysissa sisältää mielen tiedostamattomia asioita, jotka voi kuitenkin saada tietoisuuden piiriin, kun niihin kiinnittää huomiota

tieteenala, jossa tutkitaan evoluution ja luonnonvalinnan vaikutuksia ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen

konkreettinen tila, jossa opitaan, esim. koulurakennus

aineistonkeruumenetelmä, jossa tutkittavat vastaavat tutkijan esittämiin tarkkarajaisiin kysymyksiin tai puhuvat vapaasti tutkijan esittämistä teemoista

tahatonta oppimista, jossa totutaan toistuvasti samanlaisina esiintyviin ympäristön ärsykkeisiin

tehokas oppimisstrategia, jossa opiskelua hajautetaan pidemmälle aikavälille; oppiminen tehostuu erityisesti, kun kertaamisvälejä pidentää

eli observointi aineistonkeruumenetelmä, joka perustuu järjestelmälliseen tutkimuskohteen tarkkailuun ulkoisen käyttäytymisen perusteella

aistinelinten välittämä tiedostettu aistimus

Ulrich Neisserin kehittämä teoreettinen malli, joka kuvaa, miten skeemat ohjaavat havaitsemista ja havaitseminen muokkaa muistissa olevia skeemoja

tiedonkäsittelytoiminto, jossa muodostetaan tietoinen käsitys jostakin asiasta aistien avulla

kehitysvaihe, jolloin jonkin kyvyn oppiminen on hermoston kehityksen kannalta otollista; erityisesti lapsuudessa aivot muovautuvat herkästi kokemusten ja harjoittelun myötä

tietty hermosolujen välisten yhteyksien kokonaisuus

aivoalue limbisessä järjestelmässä, tärkeä erityisesti tietoisten muistojen mieleen painamiselle

pääosin verenkierron kautta hermostossa vaikuttava välittäjäaine

eli ei-tietoinen toiminta mielen toimintaa, josta ei muodostu kokemusta eli se on tietoisuuden ulkopuolella

yksilökeskeiset kulttuurit; ihmiset määrittelevät itsensä ensisijaisesti yksilöinä ja käsitteellä ”minä” sellaisissa maissa, jotka tutkimuksissa saavat korkeita arvoja individualismissa; ks. myös kollektiiviset kulttuurit

konformisuuden tiedollinen vaikutus; yksilö hyväksyy enemmistön käsitykset paikkaansa pitäviksi tiedoiksi ja mukautuu niihin omassa ajattelussaan tai toiminnassaan

itseohjautuvuusteoria; Ryanin ja Decin kehittämä teoria yksilön motivaatiosta ja hyvinvoinnista; teorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta (autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus), joiden täyttyminen on välttämätöntä sisäisen motivaation ja hyvinvoinnin kannalta

temperamentin piirre, joka liittyy yksilön kykyyn säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään; myös taito, jota ihminen voi opetella ja kehittää

kun uskomus vaikuttaa yksilön tai ryhmän käyttäytymiseen siten, että se lopulta muuttuu todellisuudeksi

tutkimusraportin lopussa oleva osio, jossa tutkimuksen tulosten merkitystä arvioidaan ja niiden merkityksestä keskustellaan

oppimisstrategia, jossa yhdistetään sanoja ja kuvia

Carol Dweckin kehittämä käsite; perustuu käsitykseen siitä, että ihminen voi itse kehittää älykkyyttään ja lahjakkuuttaan; psykologiset ominaisuudet eivät ole muuttumattomia

eli elaborointi; oppimisstrategia, jossa selitetään ja kuvaillaan opiskeltavia asioita mahdollisimman yksityiskohtaisesti sekä yhdistellään tietoa

psykologian tutkimusalue, jossa tutkitaan ihmisen kehitystä eri elämänvaiheissa; erityisenä kiinnostuksen kohteena on psyykkisen kehityksen eteneminen ja siinä tapahtuvat muutokset sekä biologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä tapahtuvien muutosten suhde psyykkisiin muutoksiin

hermoston säätelykeskus, joka ohjaa kaikkea kehon toimintaa; säätelee vireystilaa, unirytmiä, motorista toimintaa ja tiedonkäsittelyä, esim. havaitsemista ja ajattelua

tahatonta oppimista, jossa opitaan yhdistämään ärsykkeen aiheuttama reaktio toiseen, alun perin neutraaliin ärsykkeeseen

mielenterveyshäiriöiden arviointi- ja hoitokeinojen kehittäminen

tutkii tiedonkäsittelyn, havaintotoiminnan ja tunteidenkäsittelyn aivoperustaa

ihmisen tiedonkäsittelyä eli kognitiivista toimintaa tarkasteleva ja tutkiva psykologian osa-alue

tutkimusote, jonka pyrkimyksenä on osoittaa syy-seuraussuhde; selittää, miksi jokin asia tapahtuu ja mitkä tekijät aiheuttavat sen; kvantitatiivista tutkimusta

yhteisölliset kulttuurit; ihmiset määrittelevät itsensä ensisijaisesti yhteisön ja ryhmäjäsenyyden kautta maissa, jotka saavat tutkimuksissa hyvin matalia arvoja individualismissa; suurin osa maailman väestöstä elää yhteisöllisissä kulttuureissa; ks. myös individualistiset kulttuurit

ihmisen kokema kyvykkyys ja pystyvyys; yksi itsemääräämisteorian kolmesta perusmotiivista

mukautumista ryhmäpaineelle; ihminen muuttaa toimintaansa toisten ihmisten todellisesta tai kuvitteellisesta vaikutuksesta; konformisuuteen vaikuttaa etenkin kaksi erilaista sosiaalisen vaikuttamisen tapaa: informatiivinen ja normatiivinen vaikutus

oppimisstrategia, jossa teoriatiedosta pyritään luomaan konkreettisia esimerkkejä; helpottaa asioiden muistamista

kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys

tutkimusote, jonka avulla tarkastellaan kahden muuttujan välistä suhdetta tilastoihin perustuvilla aineistoilla ja tilastomatematiikkaa hyödyntäen; tavoitteena on selvittää ovatko muuttujat yhteydessä toisiinsa, ei anna tietoa muuttujien välisestä syy-seuraussuhteesta; ei-kokeellista tutkimusta

stressihormoni, joka valmistaa kehoa toimintaan, mutta samalla kuluttaa kehon ja mielen voimavaroja

yhteisössä opittua ja yhteisön jakamaa ihmisen moninaista ajattelua ja toimintaa; sisältää uskomukset, arvot käyttäytymistavat, elämänmuodot ja rakennetun ympäristön; dynaamista eli muuttuvaa, useimmiten kulttuuriin kuuluvat tavat toimia ovat automaattisia ja ei-tietoisia

kulttuurin muokkautuvuus ja joustavuus; kulttuuri ei ole pysyvä vaan jatkuvassa muutostilassa

uusien kulttuurin muotojen rakentuminen vanhojen päälle, jolloin kulttuuria säilyy ja siirtyy uusille sukupolville

kulttuurien ja yksilöiden monimuotoisuus; erilaisten identiteettien, kielten ja katsomuksien elämistä rinnakkain ja vuorovaikutuksessa; kulttuurinen moninaisuus liittyy siihen, että jokaisella yksilöllä on erilaiset ominaisuudet ja taustat

monitieteinen tieteenala, jossa tutkitaan ihmisen psyykkistä toimintaa suhteessa kulttuuriin; kulttuuripsykologian pääperiaate on, että mieli ja kulttuuri ovat erottamattomia; ihmiset muovaavat ja luovat kulttuurinsa ja kulttuuri muovaa myös ihmistä, esim. ajattelua, kieltä ja havaitsemista

kasautuva; uuden tiedon tai taidon oppiminen edellyttää sitä, että aiemmat tiedot tai taidot on opittu

tutkimusta, joka tuottaa tietoa muussa kuin numeromuodossa, esimerkiksi sanallisessa muodossa, kuten kirjallisina teksteinä tai äänitettynä puheena

tutkimusta, joka tuottaa tietoa numeroiden muodossa, esimerkiksi tarkkoja lukuja tai tilastoja

aineistonkeruumenetelmä, joka perustuu valmiiseen kysymys- tai väittämäsarjaan; käytetään esimerkiksi asenteiden tai terveydentilan tutkimisessa

jonkin ilmiön kielellinen kuvaus, jonka avulla rajataan ja selitetään ilmiötä; mahdollistaa tutkittavan ilmiön tarkan ja jäsentyneen kuvaamisen ja selittämisen

tieteenala, jossa tutkitaan geneettisten erojen vaikutusta ihmisiin; käyttäytymisgenetiikassa selvitetään sitä, miten geneettiset tekijät ja ympäristötekijät sekä niiden vuorovaikutus selittävät käyttäytymisessä ja ominaisuuksissa havaittavia yksilöllisiä eroja

nimitys useille aivoalueille, jotka sijaitsevat aivojen keskiosissa; tärkeä tunteiden, halujen, motivaation ja muistin kannalta; keskeisiä rakenteita esim. talamus ja hippokampus

eli limittäinen opiskelu; oppimisstrategia, jossa asioita opiskellaan lomittain pidemmän ajanjakson kuluessa; opittuja tietoja ja ongelmanratkaisutapoja sovelletaan uusiin aiheisiin; vastakohta peräkkäiselle opiskelulle, jossa ensin päntätään jokin aihealue kokonaisuudessaan ennen kuin siirrytään seuraavaan osioon

evoluutioprosessi, jossa hyödylliset ominaisuudet siirtyvät perimän kautta eteenpäin ja haitalliset ominaisuudet muuttuvat harvinaisemmiksi, koska niitä kantavat yksilöt eivät selviydy eivätkä voi välittää ominaisuuksiaan eteenpäin

suuntautuminen kohti tehtävää tai haastavaa tilannetta, usko onnistumiseen

oppimista, jota tapahtuu muiden toimintaa seuraamalla

aivojen limbisen järjestelmän osa, joka on tärkeä esimerkiksi tunnereaktioiden syntymiselle ja tunnepohjaisten muistojen tallentumiselle

tietoisuus oman mielen toiminnasta sekä sen tarkastelu ja arviointi

kattaa yksilön tunteet, mielialat, ajatukset, havainnot ja kaiken sen, minkä ihminen kokee sisäisenä, itseensä kuuluvana; joissakin yhteyksissä mielestä käytetään myös käsitettä psyyke

taipumus kokea tietyntyyppisiä tunteita pitkäkestoisesti

tutkimusta, joka yhdistää kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta ja sisältää useita aineistonkeruumenetelmiä

eli multitasking; tarkkaavaisuuden keskittäminen tai siirtäminen usean kohteen välillä samanaikaisesti

toiminnan syy, joka käynnistää ja ohjaa ihmisen toimintaa johonkin suuntaan; motiivit voidaan jaotella biologisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin motiiveihin

motivaation taustalla olevien erilaisten motiivien välinen ristiriitatilanne, jossa ihminen joutuu valitsemaan kahden tai useamman vaihtoehdon väliltä; joskus valinta on tehtävä kielteisten, joskus myönteisten asioiden välillä

tila, joka virittää ja ohjaa ihmisen käyttäytymistä; muodostuu motiiveista

tiedonkäsittelyn toiminto, jossa mieleenpainamisen avulla tallennetaan tietoa

muistoon liittyvä hermosolujen aktivaatio, joka vahvistuu hermostoon muiston tallentuessa ja aktivoituu, kun muisto otetaan jälleen käyttöön

eli plastisuus; hermoston ominaisuus jonka avulla aivot muovaavat toimintaansa toiminnan ja ympäristön perusteella; oppimisen biologinen perusta

Carol Dweckin kehittämä käsite; käsitys siitä, että lahjakkuus ja älykkyys ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, joita ei voi kehittää, ja joita toisilla on enemmän kuin toisilla

taipumista toisen pyyntöihin; myöntyvyys seuraa siitä, kun ihmiseen vaikutetaan onnistuneesti esimerkiksi suostuttelemalla

ympäristössä esiintyvä ikävä asia, jota pyritään välttämään, välineellinen ehdollistuminen

psykologian tutkimusalue, jossa tutkitaan aivojen ja ihmisen toiminnan välisiä suhteita

asia, joka ei itsessään herätä erityistä reaktiota

konformisuuden normeihin perustuva vaikutus; muiden odotusten ja ryhmässä omaksuttujen normien vaikutus ajatteluun ja käyttäytymiseen; normien mukaisella toiminnalla vältetään paheksunta ja jopa rangaistus

kirjoittamaton tai kirjallinen sääntö, ohje, toimintamalli; normien kautta yhteisö saa jäsenensä toimimaan tai ajattelemaan tietyllä yhdenmukaisella tavalla

keinoja pyrkiä tietoisesti muuttamaan tilannetta, joka aiheuttaa kielteisiä tunteita ja stressiä